Miten saan pidettyä yllä luomaani järjestystä?
Olet varmasti huomannut, että kiire ja kaaos ovat aika erottamaton pari, ne kasvavat yhtä matkaa. Kiireessä et ehdi laittamaan tavaroita paikoilleen, jolloin kaaos lisääntyy. Ja kaaos puolestaan synnyttää kiirettä, kun esimerkiksi asioiden etsimiseen kuluu aikaa. Valitettava totuus on, että kodin järjestyksen ylläpitämiseksi on tehtävä kutakuinkin päivittäin töitä. On varattava aikaa jälkien siivoamiselle. Kodin ruotuun saaminen esimerkiksi siivouspäivänä tai vieraiden tuloa varten ei kuitenkaan ole mahdottoman suuri urakka, kun perusta on kunnossa.
Jotta koti pysyy kauniina ja siistinä, on todella tärkeää, että tavaraa on kohtuullinen määrä. Mitä enemmän on tavaraa, sitä enemmän on sotkua ja epäsiisteyttä, ja sitä työläämpi kotia on myös järjestää ja siivota. Suosittelen lukemaan kohtuullisuudesta lisää Mikä avuksi päätöksenteon, karsimisen ja luopumisen vaikeuteen? -blogitekstistäni.
Järjestä kaikille tavaroillesi paikka
Kodin järjestyksen ylläpitäminen lähtee siitä, että kaikille tavaroille on oma paikkansa ja ne pyritään laittamaan käytön jälkeen mahdollisimman nopeasti takaisin paikoilleen. Kaikilla ihmisillä on yleensä hammasharjalle tarkka paikka, johon se laitetaan käytön jälkeen takaisin. Sama käytäntö tulisi siis ottaa kaikkien muidenkin tavaroiden kanssa. Kun saat tai tuot kotiin uuden tavaran, määrittele tälle mahdollisimman nopeasti säilytyspaikka.
Jos jollain tavaralla on taipumus pyrkiä aina jäämään lojumaan sille kuulumattomaan paikkaan, mieti syytä siihen. Jos palauttaminen ei onnistu helposti, onko paikka kenties väärä tai liian hankala. Mieti, onko tavara varmasti sijoitettu sinne, missä tavaraa yleensä käytetään. Entä onko tavaran laittaminen paikoilleen liian vaikeaa, koska edessä on jotain muuta, kaappi on liian täynnä tai paikka on niin ylhäällä tai perällä. Mikäli huomaat ongelmia tavaran sijoittelussa, vaihda sen paikkaa. Voit tehdä kotiisi tavaroille epätavannomaisiakin sijoitteluja, jotta saat tavarat palautetuiksi paikoilleen.
Opettele sanomaan ei
Kun olet luonut uuden ja niukemman järjestyksen ja haluat ylläpitää sen, tärkeää on, että estät uuden materian virtaavan kotiisi. Pysähdy jokaisen kotiin pyrkivän tavaran kohdalla ja mieti, tarvitsetko oikeasti sitä vai tulisitko mainiosti toimeen ilmankin. Ihmisillä on tapa haksahtaa etenkin todella edulliseen, saatikka ilmaiseen tavaraan. Sitä ei tule ajatelleeksi, että tavaran säilöminen kotiisi ei itse asiassa ole ilmaista, vaan se vaatii sinulta ainakin huolehtimista ja aikaa. Aluksi kyseenalaistaminen ja kieltäytyminen voi tuntua vaikealta, mutta ajan myötä siitäkin tulee automaattista ja sinun on helpompi sanoa ei.
Hankkiudu säännöllisesti eroon tarpeettomista
Jos saat tahtomattasi jonkun tavaran kotiisi, mieti ensinnäkin, haluatko ylipäätään säilyttää sen, vai laitatko sen heti pois (lahjoitus, myynti, kierrätys, roskis). Kaikki virhehankinnat kannattaa myös mahdollisimman nopeasti saattaa pois omasta kodista. Itselläni on käytössä poismyytävien /-lahjoitettavien kassi, jota säilytän vaatehuoneessa. Viimeistään silloin, kun sille varaamani tila tulee täyteen, laitan tavarat eteenpäin (myyn tai lahjoitan).
Ylipäätään hyvä käytäntö on, että kun olet määritellyt ja rajannut kullekin tavarakategorialle kodistasi tietyn tilan ja huomaat, että tämä tila tulee täyteen, niin sen sijaan, että levittäytyisit kyseisten tavaroiden kanssa jonnekin muuallekin, tee jompikumpi seuraavista toimenpiteistä 1) karsi tilassa olevat tavarat tai 2) vaihda tavaroiden paikkaa jonkun toisen tavararyhmän kanssa. Karsiminen tapahtuu samanlaisin pääperiaattein kuin järjestämisprosessin alussakin, eli levität koko kyseisen tilan sisällön laajalle (lattia)pinta-alalle, jaat tavarat mahdollisesti yhä pienempiin kategorioihin, käyt jokaisen tavaran yksitellen läpi ja mietit, mitä on tarpeellista säilyttää. Prosessi on kuvattu tarkemmin Mistä kodin järjestäminen kannattaa aloittaa ja miten sen teen? -blogikirjoituksessa. Toisinaan itse huomaan, että jokin tavararyhmä tarvitseekin enemmän tilaa kuin olin odottanut ja joku toinen samassa tilassa oleva tavararyhmä taas vähemmän ja näin ollen saan vaihdettua ryhmien paikat. Joskus tässä voi joutua käymään läpi ns. pidemmän ketjun palapeliä, jotta saa kaikille tavaroille taas sopivan kokoiset paikat.
Jotta huushollin tavaramäärä pysyy kohtuullisena, minulla on tapana myös silmäillä aika ajoin kaappeja, laatikoita, purkkeja ja tasoja sillä silmällä, onko kaikki siellä olevat tavarat vielä tarpeellisia, käyttökelpoisia ja mielekkäitä. Ihminen tulee sokeaksi ympäröiville tavaroille, eikä niitä oikeastaan edes näe, ellei tietoisesti katso. Siksi on tärkeää tehdä tietoista katselua. Tällaisten tietoisten katseluhetkien aikana huomaan usein kodissamme jotain täysin tarpeetonta tai vähintäänkin turhaan esillä olevaa tavaraa.
Aina, kun laittaa tavaroita paikoilleen, kannattaa myös miettiä, onko kyseinen asia vielä säilyttämisen arvoinen vai aikansa palvellut ja, onko sen säilytykselle paras paikka varmasti juuri se, mihin se nyt on sijoitettu. Helposti ajattelemattaan järjestää paikoilleen sellaisiakin asioita, jotka todellisuudessa tulisi kokonaan hävittää, esim. rikkinäiset vaatteet tai astiat, tai laittaa asiat takaisin samoille paikoille, jossa ne ovat olleet iät ja ajat, vaikka todellisuudessa joku toinen säilytyspaikka olisi paljon parempi.
Luovu uuden edessä vanhasta
Myös se on hyvä tapa, että kun hankit kotiin jotain uutta, muuta kuin ruokaa tai kulutustavaraa, pyri laittamaan jotain vanhaa pois (esim. poistettavien kassiin, josta yllä jo kerroin). Kun otat tällaisesta toiminnasta tavan, tulee sinun harkittua uusia hankintoja tarkemmin. Ostohetkellä mieti: ”Onko tämä ostos todella sen viemän tilan arvoinen? Olenko valmis laittamaan itseltäni jotain muuta pois, jotta saan kotiini tilan tälle uudelle tavaralle.”
Ajattelen, että lahjaksi saatujen tuotteiden kohdalla voi olla itselleen armollisempi, eikä silloin tarvitse noudattaa tätä periaatetta, koska sinulla ei ole samalla tavalla mahdollisuutta valita uuden tavaran ”sisääntuloa”. Etenkin lasten kanssa voi kuitenkin hyvin muun muassa aina joulun tai syntymäpäivän aikaan miettiä, olisiko mahdollista laittaa jotain vanhaa tavaraa kiertoon, kun tilalle on tulossa/tullut uutta.
Hyödynnä irtiottolaatikkoa
Joskus voi olla niinkin, ettet oikein tiedä, palveleeko joku tavara vielä tarkoitustaan vai tulisitko toimeen ilman sitä. Näissä tilanteissa käytän hyödykseni niin sanottua irtiottolaatikkoa. Ihmisen on helpompi luopua tavaroista, kun niihin ottaa etäisyyttä. Säilytän tällaista irtiottolaatikkoa vaatehuoneessamme. Kun en ole aivan varma, olenko valmis luopumaan jostain tavarasta, laitan sen irtiottolaatikkoon. Useimmiten en tule kauaa edes muistamaan kyseisen esineen olemassaoloa. Ani harvoin palaan hakemaan kyseisen tavaran käyttöön. Viimeistään, kun irtiottolaatikko on täynnä, käyn tavarat läpi ja laitan ne eteenpäin. Hyvin harvoin päädyn säilyttämään mitään irtiottolaatikon tavaroista. Varsinkin vahvoja tunteita herättävistä tavaroista on helpompi päästää irti, kun on antanut itselleen rauhassa aikaa etääntyä niistä. Monesta ennen tärkeästä tavarasta riittää kuva muistoksi.
Vuorottele tavaroita sesongin mukaan
Vähemmän sotkua ja järjesteltävää tulee myös silloin, kun esillä ja aktiivisesti käytössä olevissa kaapeissa on vain sellaiset tavarat, joita oikeasti kyseiseen vuodenaikaan tarvitaan. Monet ihmiset ovat tottuneet siihen, että joulukoristeet ovat esillä vain kuukauden tai pari ja sitten ne kerätään pois varaston ylänurkkaan odottamaan seuraavaa sesonkikautta. Samalla tavalla tulisi toimia monen muunkin tavararyhmän kanssa. Jos esimerkiksi käytät jotain tiettyjä leivontatarvikkeita, astioita, maljakoita tai tekstiilejä vain joulun, juhannuksen tai jonkun muun tietyn juhlan tai kauden aikaan, niitä ei missään nimessä kannata säilyttää kodin paraatipaikalla, vaan jossain ylä- tai peräkaapissa, josta ne saa kaivettua sitten pieneksi ajanjaksoksi esille. Näin on hyvä toimia myös talvi- ja kesävaatteiden ja -varusteiden kanssa; On turha esim. säilyttää eteisessä tai käyttövaatekaapissa kaikkien vuodenaikojen vaatteita ja urheilutamineita, vaan ainoastaan kyseiseen kauteen sopivat.
Suomessa, jossa on neljä vuodenaikaa, onkin hyvä ainakin puolivuosittain käydä koko huushollista kausitavarat läpi ja vaihtaa ajanmukaiset esille ja varastoida toiset. Samalla voi käydä läpi, onko kaikki edelleen tarpeen säilyttää ja/tai onko tehtävä jotain uusia hankintoja. Muista, että voit tällaiseenkin työhön pyytää ammattijärjestäjän apua. Ammattijärjestäjä auttaa sinua miettimään kotiisi toimivat systeemit kausivaihteluille.
Mieti järjestyksen taso ja helppous
Jotta jaksat pitää järjestystä yllä, tärkeää on myös se, että tavarat on järjestetty käyttäjälle sopivan tason mukaan. Toisaalta hyvä järjestys ja tavaroiden maltillinen määrä mahdollistaa sen, ettei homma räjähdä käsiin, vaikka aina ei jaksaisi kovin huolitellusti järjestääkään. Oma vaatekaappini on tästä hyvä esimerkki: Minulla on siellä omat korit esimerkiksi yöpuvuille, alushousuille, sukille, rintaliiveille, legginsseille, treenitrikoille ja -paidoille. Välillä on sellainen päivä, ettei minulla kerta kaikkiaan ole voimavaroja tai kiinnostusta pystyviikata vaatteita kauniisti omille paikoilleen. Silloin heitän vain vaatteet oikeisiin koreihin. Kun inspiraatio taas iskee, järjestän korien sisältämät vaatteet siisteihin riveihin. Löydän etsimäni vaatteen kuitenkin aina suhteellisen helposti, koska tiedän tarkalleen, missä korissa sen paikka on.
Tärkeää on myös se, että usein käytettävät tavarat on helppo ottaa esille ja laittaa takaisin. Harvoin käytössä olevat tavarat voi sijoittaa kaappien ylä- ja peräosiin. Silloinkin mahdollisten edessä olevien tavaroiden poisottaminen tulisi olla mahdollisimman nopeaa ja helppoa. Monen pienen tavaran ottaminen pois tieltä on todella vaivalloista, mutta yhden tai muutaman pienen laatikon tai korin siirtäminen tieltä pois on jo paljon vaivattomampaa. Suosittelenkin lähes poikkeuksetta järjestämään kodin tavarat erillisiin tilanjakajiin, kuten pieniin laatikoihin tai purkkeihin. Niihin on helppo luoda kategoriat, niitä on helppo siirrellä, ne on helppo nimikoida ja tavaroiden löytyminen helpottuu valtavasti.
Opettele rutiineja
Itse pidän käytännöstä ”Tuo tullessas, vie mennessäs.” Eli aina kun siirryn paikasta toiseen, katselen ympärilleni, olisikohan lähistöllä jotain, mikä tulisi viedä sinne, mihin olen menossa. Asumme kaksikerroksisessa omakotitalossa ja meillä on usein portaiden ala- ja yläpäässä kestokassi, johon sujautan sitä mukaa kun eteeni tulee tavaroita, jotka tulisi toimittaa toiseen kerrokseen. Kun siirryn toiseen kerrokseen, kuskaan tavarat mukanani ja jos aikaa suinkin on, pyrin laittamaan ne heti paikoilleen.
Olen myös kuullut säännön, että kaikki sellainen, mikä vie aikaa alle 3 minuuttia kannattaa hoitaa heti. Tämä on hyvä nyrkkisääntö ja siihen kannattaa pyrkiä, mutta itse suurperheellisenä tiedän, että aina ei ole aikaa edes siihen muutaman minuutin hommaan, kun on esimerkiksi lähdettävä jonnekin, alettava tehdä ruokaa tai laitettava lapsi nukkumaan. Silloin saattaa jäädä tiskit hoitamatta, vaatteet, lelut tai ehostusvälineet levälleen, ylipäätään mitkä tahansa viimeiseksi käytössä olleet tarvikkeet siivoamatta jne. Näin käy minulle jopa päivittäin. Siksi on tietoisesti varattava jokaiseen päivään aikaa laittaa tavaroita paikoilleen ja siivota arjen sotkuja. Toiset tykkäävät varata tällaista aikaa sinne tänne pitkin päivää esim. 15 min. rykäisyinä (tehokkaassa 15 minuutissa saa muuten jo paljon aikaan!) ja toiset varata päivästä, yleensä illasta, yhden pidemmän ajan, jolloin hoitaa levälleen jääneet hommat kuntoon. Itse vaihtelen päivän mahdollisuuksien mukaan, kumpaa tapaa käytän. Usein joudun tekemään sekä että; lyhyitä rykäisyjä pitkin päivää ja illalla vielä pidempi yhtäjaksoinen aika.
Muistuttaisin kuitenkin, että jos esimerkiksi aamuisin käy niin, että tavarat jäävät kutakuinkin aina levälleen siksi, ettei aika riitä niiden paikoilleen laittamiseen, on syytä varata aamuun lisää aikaa. Toisin sanoen on herättävä aikaisemmin tai ainakin mietittävä, kuluuko aamulla aikaa johonkin ei niin välttämättömään, kuten esimerkiksi turhaan kännykällä selailuun. On paljon mielekkäämpää palata töiden jälkeen siistiin kotiin kuin sellaiseen, missä aamun vaatekasat ja astioihin jämähtäneet aamupalarippeet odottavat siivoajaa.
Muista kaikkien yhteinen vastuu
Kodin kunnossa pitämiseen on syytä valjastaa koko talon väki. On siis tehtävä tietoiseksi, että jokaisen taloudessa asuvan on kannettava päivittäin kortensa kekoon, jotta homma ei räjähdä käsiin. Jokainen hoitaa käyttämänsä tavarat mahdollisimman nopeasti paikoilleen. Jotta tavarat löytävät takaisin omille paikoilleen, on olennaista, että kaikki samassa taloudessa asuvat tietävät sekä yhteisten että henkilökohtaisten tavaroidensa osalta, missä minkäkin tavaran paikka on.
Meillä nuoret myös valitsevat päivittäin jonkun kotityön, joka palvelee yhteistä hyvää, ja sovitaan mihin aikaan sen hoitavat (tiettyyn kellonaikaan mennessä oltava tehtynä). Taaperoikäinen hoitaa päivän mittaan monia arjen askareita ja kotihommia kanssani. Alakouluikäisellä lapsella on sen sijaan tarkka aika päivästä, jolloin aikuisen ilmoittamat pyykki- ja siivoamisjärjestelyt hoidetaan. Varsinkin nepsy-lapselle tarkka rutiini päiväjärjestyksessä saa homman toimimaan parhaiten, mutta sama toimii usein ihan kaikille. On siis hyödyllistä luoda itselle rutiini, missä kohtaa päivää järjestelyjä ja siivouksia hoitaa.
Viimeistäänkin silloin kun on The Suuri Siivouspäivä (meidän perheessä yleensä joka toinen viikko), kaikki tavarat laitetaan omille paikoilleen. Tällöin varsinainen siivoaminen (pyyhkimiset, pesemiset, imuroinnit, tuuletukset…) onnistuvat parhaiten. Tämä ei ole mahdoton urakka, kun arjessa on koko ajan pyrkinyt pitämään järjestystä yllä. Myös lapset ja nuoret hoitavat tällöin huoneensa tip top -kuntoon. Monissa kodeissa pidetään perheen yhteistä siivouspäivää, jonka jälkeen vietetään yhteistä laatuaikaa esimerkiksi saunomisen, herkuttelun, lautapelien tai/ja ohjelman katsomisen merkeissä. Kokemuksesta kannustan perheitä tällaiseen tapaan.
Sopikaa omat tilat ja vastuualueet
Perheenjäsenillä saattaa olla hyvinkin erilaiset toiveet ja tavoitteet kodin tavaroihin ja järjestykseen liittyen. Mielestäni kodin tilat onkin hyvä jakaa niin, että jokaisella perheenjäsenellä on henkilökohtaisille tavaroilleen omat määritellyt tilansa, joista he ovat vastuussa. Jokainen tietää, mikä hylly, kaappi, laatikko, komero tai huone on kenenkin tavaroille ja kenenkin vastuulla ja omat henkilökohtaiset tavarat on mahduttava näihin tiloihin. Näiden tilojen puitteissa on mahdollista olla joustavampi siinä, kuinka pikkutarkkaa järjestys- ja siisteystasoa kukin perheenjäsen haluaa tavaroissaan pitää.
Etenkin puolisoilla kannattaa olla kodissa selkeästi omat säilytystilat henkilökohtaisille tavaroilleen. Mieluiten niin, ettei toisen kaapeille tarvitse lainkaan mennä. Näin sopu säilyy paljon paremmin, kun esimerkiksi erilainen siisteyskäsitys (toive / vaade) ei tuo ristiriitoja. Molemmat ovat vastuussa “omista tonteistaan” eikä toisten tai yhteisiin tiloihin ole lupaa levittäytyä. Vastuunjako parisuhteessa vaatii kykyä luopua vallasta. Ihmisen, joka on aina halunnut päättää kaikesta, on päästettävä irti ja annettava järjestyksenpidossa vastuuta muillekin. Ylivastuullinen puoliso ajaa kumppaninsa ikään kuin lapsen asemaan: kyvyttömän ja hyödyttömän alivastuullisen osaan. Alivastuullinen ottaa vastuuta aina vain vähemmän ja ylivastuullinen marttyyrihengessä aina vain enemmän, jaksamisensa rajoille asti. Kumppanin kanssa on hyvä keskustella siitä, missä hänen rajansa kulkee. Aina voi siis kysyä, haluaako puoliso apua esimerkiksi vaatekaappinsa järjestämisessä, mutta jos hän ei halua, tämä tulee hyväksyä. Joissakin tilanteissa on tärkeää osata muuttaa omaa asennetta sen sijaan, että yrittäisi muuttaa toista.
Järjestä myös aikasi
Tuntuuko, ettei aika kerta kaikkiaan riitä kaikkeen siihen, mihin olisi tarve? Tiesitkö, että me ammattijärjestäjät osaamme auttaa sinua ottamaan myös ajan haltuun. Sen lisäksi, että autamme tavaran, autamme myös ajanhallinnan haasteissa. Olen itse elänyt jo vuosia lapsi- ja suurperhearkea, joten minulla on takataskussa monenlaisia arkea helpottavia, aikaa ja myös rahaa säästäviä niksejä. Fyysisen järjestyksenluomisen lisäksi olen innokas ideoimaan perheisiin erilaisia toimivia arjen käytäntöjä ja toimintamalleja. Uskon voivani monella tapaa auttaa ja helpottaa ihmisten arkea sekä tuoda lisää hyvinvointia heidän elämäänsä.
Heidi
P.S. Jos et vielä ole lukenut Miten saan kodin, josta nautin? -blogitekstiäni, suosittelen tekemään niin. Myös siellä on vinkkejä siihen, miten ylläpitää nautintoa antava ja järjestetty koti.